Ilmoitus: Alan alkuvuosina 1980-luvulla pelejä tehtiin yksittäisten kehittäjien voimin, mutta tultaessa 2000-luvulle peliala kehittyi omaksi teollisuudenalakseen. Kehitettävät pelit olivat niin laajoja ja monipuolisia, että toteutukseen tarvittiin useita tekijöitä vastaavaan eri osa-alueista. Vuoden 2018 lopussa peliala työllisti täysipäiväisesti Suomessa yli 3200 työntekijää, joista neljännes oli ulkomaalaisia.
Peliala on kehittynyt voimakkaasti suurtuotantomaiseksi alaksi, jossa parhaimmat pelit työstetään miljoonien eurojen budjettien avulla. Julkaistujen pelien joukkoon on mahtunut ajan saatossa niin suurmenestyksiä kuin floppeja. Suurimmat menestyjät ovat luoneet valtavan suuren liiketoimintasektorin, jossa myös oheistuotteiden myynnillä on oma tärkeä osuutensa. Alla esittelemme muutamia tärkeitä suomalaisia videopelijulkaisuja, jotka ovat olleet tärkeissä rooleissa suomalaisten videopelien historiassa ja kehityksessä.
Floorball League
Suomi on urheiluhullua kansaa, mutta urheilupelien saralla suomalaisilta pelintekijöiltä ei ole juurikaan suuria julkistuksia tullut. Suomalaiset urheilijat ovat vahvasti edustettuina esimerkiksi supersuosituissa NHL:ään pohjautuvissa jääkiekkopeleissä, mutta suomalaiset pelintekijät ovat keskittyneet pääosin muihin aiheisiin pelien suunnittelussa. Poikkeuksena muodostaa yksi kunnianhimoinen suomalainen urheilupeliprojekti, jonka tuloksena vuonna 2010 joulun alla julkaistiin salibandyaiheinen Floorball League. Tamperelainen Prodigium Game Studios uurasti pitkään ja hartaasti pelin parissa saaden sen lopulta ulos joulumarkkinoille innokaiden pelaajien käsiin. Salibandy eli sähly on hyvin suosittu pohjoismaissa eikä hyvää sählyvideopeliä ollut markkinoilla ennestään, joten odotukset pelin suhteen olivat korkealla.
Peli tarjoaa näyttävän pelikentän ja realistisesti toteutetut pelaajat. Joukkueen ja sen pelaajat vastaavat sekä suomalaista että kansainvälistä salibandyliigaa. Pääsarjan oikeat pelaajat on liitetty pelin hahmoihin ja pelissä on mahdollisuus osallistua myös salibandyn maailmanmestaruudesta käytävään turnaukseen. Kiitosta pelissä on kerännyt myös yhteispelin mahdollisuus jopa kymmenen hengen kaveriporukan kanssa verkon yli. Arvosteluissa peliä ruoditaan kuitenkin useista heikkouksista, jotka tiputtavat rankasti sen kokonaispisteitä. Tekoälyn kankeus ja pelaajien ohjaamisen hankaluudet tekevät pelistä nopeasti turhauttavan. Yksin pelatessaan peli menettää kiinnostavuuden nopeasti, mutta kavereiden kanssa pelatessa pelin syke vielä viehättää.
Suurmenestystä suomalaisesta salibandypelistä ei koskaan tullut. Jatko-osaa on suunniteltu, mutta sekin projekti näyttää haudatulta, sillä julkisuuteen ei ole enää pitkään aikaan tullut mitään tietoa jatko-osan kohtalosta.
Brawl Stars
Supercell peliyhtiön toimintapeli Brawl Stars julkaistiin alun perin koemielessä Kanadassa vuonna 2017 ja pohjoismaissa vuoden 2018 alussa. Hyvä palaute vakuutti vain menestyspeleihin luottavan yhtiön johdon ja pelille sallittiin laajempi julkaisu. Maailmanlaajuinen julkaisu toteutettiin joulukuussa 2018 ja menestys oli välitön. Pelissä voi valita pelattavan hahmon 44 sekalaisen seikkailijan joukosta. Tavoitteena on päihittää muita pelaajia mätkimällä ja taistelemalla eri keinoin. Moninpeli on luonnollinen osa peliä ja taistelujen ohessa on mahdollista suorittaa erialaisia yksilötehtäviä.
Brawl Stars on Supercellin uusimpia luomuksia, joka on nousemassa yhtiön muiden pelien rinnalle todelliseksi kassamagneetiksi. Brawl Stars on myös voittanut kaksoisvoiton Finnish Game Awards -gaalassa vuoden parhaana suomalaisena videopelinä ja parhaana mobiilipelinä. Supercell käyttää pelissä free-to-play ansaintamallia, jossa pelaajat voivat pelata peliä ilmaiseksi, mutta pelin aikana on mahdollista ostaa erilaisia esineitä ja yllätyslaatikoita, joiden avulla pelissä voi edetä nopeammin.
Max Payne
Suomalaisen Remedy Entertainment pelistudion toimintapeli Max Payne oli julkaisuvuonna 2001 erittäin kehuttu ja välitön hittipeli. Kostoretkelle lähtevä New Yorkilainen poliisi nimeltään Max Payne aloittaa pelissä selvittämään vaimonsa ja lapsensa murhaa, mutta tulee lavastetuksi työtoverinsa murhaan. Max, jota pelaaja ohjaa pelissä, aloittaa oman itsenäisen vastaiskun rikollisjärjestöä vastaan.
Pelin erikoisuutena oli ensimmäisenä maailmassa toteutettu bullet-time -efekti, jonka avulla pelin nopeus hidastui murto-osaan normaalista nopeudesta hetkeksi aikaa. Tämä mahdollisti kiperistä tilanteista selviämisen ja isomman vihollisjoukon niittämisen rauhallisen tähtäyksen avulla. Itse aseet pelissä olivat tarkkoja kopioita oikeista vastaavista aseista. Tarina etenee sarjakuvamaisella kerronnalla, jossa pelin hahmot olivat yhtiön omia työntekijöitä, sillä näyttelijöihin ei ollut varaa.
Peli oli jättimenestys ja sitä seurasi niin jatko-osa Max Payne 2 kuin myös pelistä tehty elokuva. Arvostelut olivat pääosin lähellä täysiä pisteitä ja peli voitti muun muassa BAFTA:n vuoden 2001 parhaan PC pelin tittelin.
Snake eli Matopeli
Matopeli on kännykkäpelien klassikko, jota pelattiin ennen älypuhelimien valloitusta. Matopelin parissa on järjestetty jopa suomenmestaruuskilpailuja. Matopeli löytyi viime vuosituhannen puolella käytännössä kaikista Nokian matkapuhelimista ja tuolloin nokia oli ylivoimainen ykkönen ja edelläkävijä matkapuhelinvalmistajana. Itse pelissä ohjattiin jatkuvasti liikkuvaa ja alati kasvavaa matoa puhelimen näppäimien avulla. Madon tehtävänä oli syödä ruudulle ilmestyneitä ruokaa esittäviä pisteitä ja jokaisella syönnillä madon pituus kasvoi. Mitä pidemmäksi mato kasvoi, sitä vaikeammaksi sen ohjaaminen kävi.
Matopelin kehitti Nokian insinöörit ja etunenässä ohjelmistosuunnittelija Taneli Armanto. Hänen mukaansa joku Nokian markkinointiosastolla heitti ilmaan toiveen kännykkään asennettavasta pelistä ja Armanto sai vastuulleen käytännön toteutuksen. Matopelin ensimmäinen versio löytyi Nokian 6110 puhelimesta vuonna 1997. Matopelin suosio oli valtaisa ja muutamaa vuotta myöhemmin vuonna 2000 kokoontuivat maan parhaat matopelaajat Helsingin messukeskukseen mittelemään matopelaajan suomenmestaruudesta. Tuohon aikaan ensimmäisiä kännyköitä hankkineet muistelevat edelleen matopelin yksinkertaista koukuttavuutta.
Angry Birds
Pelitalo Rovio Entertainment julkaisi vuonna 2009 kännykkäpelin, jossa värikkäät linnut yrittävät estää vihreitä possuja tuhoamasta lintujen munia. Yksinkertaisen sarjakuvamaisen viihdyttävä tuhoamispeli keräsi paljon kiitosta ja nousi nopeasti maailmanmaineeseen. Ilmaisen pelin ansaintamalli perustuu erilaisten pelin sisäisten ostojen tekemiseen sekä oheistuotteisiin.
Pelin suosion myötä Angry Birds sai runsaasti jatko-osia ja pelin sivujuonteisiin perustuvia itsenäisiä jatko-osia. Yhteensä alkuperäiseen peliin perustuvia jatko-osia on kehitetty jo yli kaksikymmentä. Lisäksi peliin perustuen tehty elokuva, virvoitusjuomia ja teemapuistoja sekä lukematon määrä pelin hahmoja hyödyntäviä tuotteita aina huppareista kahvimukeihin ja mihin tahansa muuhun, mihin vihaisen linnun kuvan vain pystyy tulostamaan.
Uuno Turhapuro muuttaa maalle
Aikanaan suositulle Commodore 64 kotitietokoneelle ohjelmoitu peli, joka perustui samannimiseen suomalaiseen elokuvaan, on yksi merkkipaalu suomalaisen pelikehityksen historiassa. Uuno-peli oli ensimmäinen menestynyt kotimainen kaupallinen videopeli, joka perustui suomalaiseen elokuvaan. Pelin tekijänä toimi lukioikäinen pelikoodaaja Pasi Hytönen. Suomalainen Amersoft kiinnostui nuorukaisen pelintekotaidoista ja tarjosi Hytöselle tehtäväksi peliä Uuno-elokuvasta.
Muutaman kuukauden aherruksen tuloksena syntyi juuri ennen joululahjamarkkinoita julkaistu peli, jossa suomalaisten rakastama Uuno Turhapuro etenee ruudulla vasemmalta oikealle ja pelaajan tulee ohjata Uunoa, niin ettei hän kaadu eteen tuleviin esteisiin. Uuno-peli on yksi kaikkien aikojen vaikeimpia läpipelattavia pelejä eivätkä monet päässeet kolmen pelikentän pelissä edes ensimmäistä kenttää koskaan loppuun. Peli itsessään ei siis suurta pelinautintoa tarjoa kuin masokistisille videopelifaneille, mutta pelin arvo onkin enemmän sen historiallisessa kontekstissa. Uuno Turhapuro muuttaa maalle -peli aloitti suomalaisten kaupallisesti menestyvien videopelien tarinan. Jos pelin alkuperäisen C64-kasetin haluaa itselleen tänä päivänä, joutuu siitä pulittamaan verkkohuutokaupoissa useita satoja euroja.
Yhteenveto
Suomalaiseen videopeonikehittäjien tarinaan lukeutuu monia yksittäisten ohjelmoijien ja isompien pelistudioiden merkkipaaluja videopelihistoriassa. Suomalaiset ovat olleet ja ovat edelleen kärkikastia pelintekijöiden saralla. Epäonnistumisia mahtuu toki aina matkaan, mutta kokonaisuudessaan suomalainen peliteollisuus on yksi suurimpia kaupallisia menestystarinoita mitä Suomesta löytyy. Peliteollisuuden merkitys on noussut yhteiskunnallisesti todella mittavaksi ja suomalaisten pelintekijöiden käsistä ja aivoista lähteneet viihdyttävät pelikokemukset ovat löytäneet tiensä kaikkialle maailmaan.