Kaiken arkisen hulinan keskellä tahtoo monesti jäädä huomiotta se, miten nopeasti aika vierikään. Vastahan minä arvostelin Horizon Zero Dawnin, eikä jatko-osastakaan nyt montaa kuukautta liene. Niinpä niin, ykkösosasta on todella kulunut jo lähemmäs kahdeksan vuotta ja kakkososa Horizon Forbidden West ehättää sekin jo piakkoin kolmen vuoden ikään. Nykypelialalla kumpikin alkaa olla jo antiikkia, joten debyyttiosan remasterointi lienee ilmeisesti tarpeen. Onhan se samalla syksyn isoimpia PS5-julkaisuja, kun muut yksinoikeusstudiot urakoivat tulevien vuosien pläjäyksiään.
Aivan aluksi on sanottava, että huhut Horizon Zero Dawn Remasteredista sekä ennen kaikkea sen julkistus saivat olon hämmentyneeksi. Guerrilla Gamesin luomus on nimittäin edelleen niin kaunista nähtävää, ettei graafisen konepellin uusiminen tuntunut kovin tarpeelliselta. Vaan kun pelin pariin pääsi sukeltamaan, huomaa asioiden olevan kohdillaan. Upean pinnan alla on timanttinen peli, jonka aloittaminen alusta kaikkien näiden vuosien jälkeen imaisee mukaansa.
Mikäli ykkös-Hörssi on jäänyt aikanaan pelaamatta, on nyt korkea aika paikata aukko sivistyksessä. Zero Dawn vie pelaajan nuorekkaan Aloy-soturin saappaisiin perehtymään omaan sukupuuhun, ihmiskunnan tuhoutumiseen, robottiolentojen vallankumoukseen sekä tietenkin asukkaiden erilaisiin pulmiin. Tulevaisuuteen sijoittuva teos osoittaa jättiläiskoneiden ja keinoälyn kehityksen vaaran paikat. Tämä tuntui vielä vuonna 2017 hieman kaukaiselta, nyt ei niinkään. Tarinaa seuratessa juolahtaa väkisin mieleen toive siitä, että Elon Muskit ja kumppanit vain esittävät tärähtäneempiä kuin oikeasti ovat. Vielä ei olisi liian myöhäistä painaa jarrua.
Lue myös: Rekkamies, tien päällä oon – Lataa haastava kuljetussimulaattori nyt ilmaiseksi
Post-apokalyptinen maailma on pysynyt pelattavuuden osalta ennallaan. Aloy luottaa edelleen jouskariinsa, lähitaisteluun sekä erilaisiin aseistuksiin harventaessaan robottilaumoja. Nokkeluus, ansojen käyttö sekä turvaväli ovat avain onneen, sillä yksinäinen naissoturi kohtaisi metsässä ennemmin sekä miehen että karhun kuin useamman iholle käyvän sahahampaan. Toiminta on todella toimivaa ja sujuvaa, eikä kuolemista yleensä voi syyttää kuin itseään.
Horizon Zero Dawn Remastered tarjoaa sisällöllisesti juuri sen mitä odottaa saattaakin, eli alkuperäisen emopelin sekä sitä laajentaneen The Frozen Wilds -tarinalaajennuksen. Kokonaisuudessaan pelattavaa piisaa noin 30 tunnin edestä, minkä jälkeen platinapyttyä metsästävät saavat nuohota alueita vielä useamman täyden työpäivän verran lisää. Se lienee vielä syytä sanoa, että vaikka vanhat PlayStation 4:llä pilveen ladatut tallennukset ovat jatkettavissa uudessa versiossa, saavutukset ovat ansaittava uudella pelikierroksella. Luvassa ei siis ole samanlaista kilahduskimaraa kuin vaikkapa Uncharted: Legacy of Thieves -kokoelmapaketin ensimmäisen kerran käynnistäessä. Hyvä näin, sillä Horizon todella kestää santsikierroksen ilman puutumista. Halutessaan alkuperäisen tallennuksen voi ottaa pohjaksi uutta NG+-starttia varten.
Remasteroitu versio keskittyy odotetusti audiovisuaaliseen hiomiseen. Tekijät kertovat pyrkineensä nostamaan teoksen samalle viivalle Forbidden West -jatko-osan kanssa, minkä lisäksi tekstuureja sekä hahmomalleja on uusittu kokonaisuudessaan. Hahmojen välisiä keskusteluhetkiä on myös nauhoitettu uudelleen noin kymmenen tunnin edestä. Miten iso ero alkuperäiseen on kyseessä? Ei kaunisteltu versio mullista kokemusta, mutta samanaikaisesti Horizon Zero Dawn Remasteredin ulkoasua on mahdotonta olla ylistämättä. Peli näyttää yksinkertaisesti häikäisevän upealta. Pitkälle horisonttiin jatkuvat maisemat, luonnolliset hahmot, eloisat kaupungit ja kiehtova maailma eivät päästä pihdeistään ilman useamman tunnin pelisessiota. Samalla on mukava huomata, että Aloy on pysyttäytynyt alkuperäisteokselle uskollisesti siloposkisena. Sinänsä jatko-osan pyöreäkasvoisuus olisi todennäköisesti jatkuvuuden kannalta järkevämpää, mutta onhan ykkösosan Aloy se ainoa oikea.
Lue myös: Onko sinulla tämä pelikonsoli? Käynnistä se heti, jos haluat pelata sillä vielä tulevaisuudessakin
Arvostelu tehtiin hiukan ennen julkaisua, joten mukaan on mahtunut muutamia lieveilmiöitä, joita en ainakaan muista kokeneeni originaalia pakettia pelatessa. Etenkin teoksen puolivälin ympäristöissä alkoi ilmetä turhankin usein pelin täyttä kaatuilua. Automaattinen tallennus pelasti jokaisella kerralla ikäviltä yllätyksiltä, mutta tämä toivottavasti korjataan jälkikäteen. Kun illan nelisen tuntia kestäneen session aikana joutui käynnistämään pelin kolmeen kertaan, ehättää mielessä käydä monenlaisia ajatuksia.
Siinä missä suunnilleen kuukauden verran aiemmin julkaistu Until Dawn verottaa pankkitiliä täysiverisen julkaisun verran, on Horizon Zero Dawn Remastered saatavissa alkuperäisen version omistajille maltillisella lisähinnalla. Vaikka uutta sisältöä ei ole harmillisesti tarjolla, ehostettu kokonaisuus tuntuu ehdottomasti parhaalta tavalta hypätä Aloyn seikkailujen alkulähteelle. Kokonaisuutena ykkösosa tuntuu paremmin mietityltä ja toimivammalta kuin edistyneempi Forbidden West lisämekaniikkoineen. Salaperäinen maailma hyvin mietittyine yksityiskohtineen on kestänyt aikaa tavalla, josta valtaosa kilpailijoista voi vain haaveilla. Ensikertalaisille kyseessä on lähes pakkohankinta, mutta myös teoksen jo aiemmin kahlanneiden kannattaa vakavasti harkita uusintakierrosta.
Kun kerta Horizon Zero Dawn on edelleen loistava peli, remasteroidun version olisi pitänyt tehdä jotain pahasti väärin ollakseen jotenkin kökömpi tapaus. Audiovisuaalinen ehostus hivelee silmää ja upea maailma imaisi ainakin allekirjoittaneen uudelleen mukaansa tavalla, jota en osannut ennakoida. Hyllyssä odottavat uutuuspelit saavat hetken aikaa odottaa, sillä tämä mestariteos tekee yhden asian selväksi: kaunistetussa vanhassa vara parempi.
Saatavilla: PC, PS5 (testattu)
Ikäraja: PEGI 16 (väkivalta)
YHTEENVETO:
***** / *****
Horizon Zero Dawn Remastered kaunistaa mestariteoksen entistä upeammaksi kokonaisuudeksi. Uutta sisältöä olisi ollut mukava nähdä mukana, mutta tällaisenaankin roimat 30 tuntia kestävä paketti vie mukanaan tavalla, johon vain harva peli on viimeiseen vuosikymmeneen pystynyt.
Lue myös: Mene vankilaan kulkematta lähtöruudun kautta – arvostelussa Monopoly
Lue myös: Älä anna koon hämätä – arvostelussa DJI Neo