Kairosoftin aiemmissa iPhonelle julkaistuissa simulaatioissa on rakennettu menestyvää pelifirmaa, kylpyläkohdetta ja akatemiaa. Tällä kertaa pelaaja manageroi ostoskeskusta. Ei mitä tahansa ostoskeskusta, vaan megalomaanisiin mittasuhteisiin kasvavaa kompleksia. Peruspeli on suoraviivaista suorittamista. Pelaaja pyrkii miellyttämään asiakkaita ja keräämään kassavirtaa ja kanta-asiakkaita. Kanta-asiakkaiden sydämillä ja rahalla voi laajentaa keskusta, avata uusia liikkeitä ja tehdä investointeja.
Myymälöiden perustamisen jälkeen niihin voi tuoda uusia tuotteita, laajentaa varastoa tai nostaa myymälää tasolta toiselle. Myymälöiden pyörittäminen on mekaanista ja tylsää. Peruspeliin saa pientä vaihtelua tavoittelemalla rahakkaita kombinaatioita. Pelaaja voi tehdä enemmän kauppaa, jos sijoittaa toisiaan tukevat myymälät vierekkäin. Karkkikauppa toimii tehokkaammin lelukaupan naapurissa. Elektroniikkakauppa tuottaa paremmin kännykkäkaupan vieressä. Muuten myymälöiden sijoittelulla ei tunnu olevan vaikutusta. Likaisen vessan viereen tai kauimpaan nurkkaan sijoitettu myymälä tuottaa siinä missä muutkin.
Perusbisneksen ohella pelaaja voi investoida lähialueiden asuntojen rakentamiseen, konttorikompleksiin tai puistoalueisiin. Myös ostoskeskuksen laajentaminen ja kulkuyhteyksien parantaminen vaikuttaa tiettävästi asiakkaiden määrään, vaikka se ei käykään pelistä selvästi ilmi. Epäselvää on myös henkilökunnan palkkaamisen, mainonnan, säätilan ja taloustilanteen muuttumisen vaikutus. Epävakaan taloustilanteen tai surkean sään aikana ostoskeskuksessa kuhisee aivan samaan tapaan kuin parempinakin aikoina.
Tuntuu siltä, että tekeepä jotain tai ei, bisnes paranee joka tapauksessa. Ostoskeskuksen luokitus ja suosio nousevat koko ajan ylöspäin. Aiemmissa Kairosoft-peleissä haastavaa oli juuri pelaajan tekemien päätösten vaikutus kokonaisuuteen. Välillä kaikki projektit menivät pieleen väärien valintojen vuoksi. Ostoskeskuspelissä epäonnistuminen on huomattavasti vaikeampaa. Se tekee pelistä toisinaan tylsän.
Pelin retrohenkinen visuaalinen tyyli on toimiva ja tunnistettava. Pelattavuudessa sen sijaan olisi parannettavaa. Puhelimen ruudulla joka suuntaan laajentuva ostari edellyttää ruudun jatkuvaa rullaamista ylös, alas ja sivusuunnassa. Se tekee kokonaisuuden hallinnasta vaikeaa. Lisäksi myymälöiden tai etenkin rappusten siirtäminen paikasta toiseen on kovan työn takana. Rappusiin ei tunnu osuvan sitten millään.
Mega Mall Story on yksinkertainen peli, joka toistuvuudestaan huolimatta pitää otteessaan. Se koukuttaa puisevuudesta huolimatta. Ostoskeskuksen pyörittämisessä on loputtomasti duunia.
TESTATTU
iPhone
ARVOSTELIJA
SONJA KANGAS
PÄÄSTÖTODISTUS
Yksinkertaisen koukuttava ostarisimulaatio.
