Hong Kongin kadut ovat täydellisessä kaaoksessa. Poliisivoimat ottavat yhteen mafiosoja vastaan, jotka kuvittelevat omistavansa koko kaupungin katuineen päivineen. Pelaaja astuu Zombie Unit -erityisjoukon taisteluvalmiin Hannah Stonen saappaisiin. Sankarittaren taisteluvarusteisiin kuuluu kivääri, pistooli sekä katana.
Operaation alkaessa eliittijoukkio saapuu tapahtumapaikalle, jossa droidi antaa mahdollisuuden säätää käsillä olevia aseita. Säädöt vaikuttavat niin osumatarkkuudesta rekyyliin, vahingon määrään, tehokkuuteen kilpiä vastaan ynnä muuhun mukavaan, ja erilaisia kombinaatioita on hurja määrä. Säädettävissä on kaksi eri asetta, kivääri sekä katanansa tukena käytettävä pistooli. Stone voi poimia maasta myös kolmannen aseen, mutta näiden ominaisuuksiin ei voi vaikuttaa. Droidit toimivat myös tallennuspisteinä pidemmissä operaatioissa, jolloin saa ladattua ammukset ja elinvoimaa palauttavat adrenaliinipiikit tappiin.
Erilaiset operaatiot tapahtuvat ympäri Hong Kongia, jossa vastustavat käyvät kimppuun niin pistoolein, kranaatein, miekoin kuin jättiläisroboteinkin. Useimmat taistelijat on hyvä kaataa etäältä kiväärillä ja suojan takaa sniputtamalla. Ninjataistelijat eivät sen sijaan pysähdy helposti vain pyssyjä paukuttamalla. Miekkavihuja vastaan on katanan terän oltava kunnossa, sillä välit selvitetään rehellisesti kaksintaistelussa. Katanalla saa toki tehokkaasti myös ampuma-aseilla varustetut viholliset helposti kädettömiksi.
Vaikka ampuvien vastustajien osumatarkkuus on Tähtien sodan iskujoukkojen tasolla, joutuu Stone aina välillä tulilinjalle. Erityisesti ninjat tekevät tehokasta vahinkoa, sillä miekkaiskujen oikea-aikainen torjuminen vaatii harjoittelua. Elinvoiman palauttamiseksi voi adrenaliinipiikkien lisäksi hyödyntää katanaa – jos Stone on juuri saanut osuman ja onnistuu tappamaan terällään vihollisen lyhyen ajan sisään, tämä palauttaa hieman elinvoimaa takaisin. Soturitar voi kertaalleen pyörtyä kentälle, jolloin kollega tulee auttamaan Stonen pystyyn, mutta toisesta kaatumisesta on jatkettava edelliseen tallennukseen.
Vihujen tappamisesta kertyy pisteitä, joita voi käyttää erilaisten taistelutaitojen ostamiseen. Näihin kuuluvat niin hyökkäyksen voimakkuuden nostaminen, torjunnan tehostaminen, kranaattien heittäminen ja yhteistyön tehostuminen muiden tiimiläisten kesken. Taitojen hankkimisen jälkeen pelissä eteneminen helpottuu, mutta kaikki taidot ovat saatavissa kenties liiankin varhaisessa vaiheessa peliä, jolloin tunne etenemisestä harvenee.
Toisaalta ei Wanted: Dead muutu tylsäksi missään vaiheessa, vaikka taidot olisivat jo tapissa. Vihollisten määrä kasvaa eksponentiaalisesti ja vastassa on useampia kovempia vastuksia. Esimerkiksi jos alussa oli yksi pienehkö pomotaistelulta tuntuva kaksintaistelu yhtä ninjaa vastaan, muutamaa kenttää myöhemmin niitä on osana rivitaistelua kimpussa kaksi. Näiden rinnalla on alemman tason miekkavihulaisia ja tietenkin ampujia, joista osa käyttää pistoolien sijasta raketinheittimiä. Ja vielä on erikseen varsinaiset pomotaistelut, jotka ovat yksinkertaisesti vaikeita.
Useimmat taistelukentät ovat putkijuoksumaisen suoraviivaisia. Yläkulmassa kulloinen tehtävänanto kertoo suunnilleen mitä pitää tehdä ja minne mennä. Välillä ”eliminoi kaikki vastustajat alueelta” on yksi iso haaste, kun haravoitava alue on laaja ja piilossa oleva yksi pirulainen on kuin neula heinäsuovassa.
Toisaalta kaikki tehtävät eivät koostu vain taistelemisesta. Välillä tarinaosuuksien välissä juostaan ympäri poliisiasemaa etsimässä Zombie Unitin jäseniä ja osallistutaan mitä kummallisimpiin minipeleihin. Yksi on esimerkiksi ramenin syöminen, jossa tikuilla syöminen onnistuu vain painamalla oikeaan aikaan oikeita näppäimiä – hiukan kuin Guitar Herota eksoottisille ruuille.
Wanted: Dead näyttää hyvältä ja ulkoasu sopii pelin synkkään teemaan pimeine katuineen ja kulmineen. Musiikitkin ja ääninäyttely ovat ihan kelvollisia, vaikkeivat ehkä kokonaisudessaan kaikkein mieleenpainuvimpia. Lisäksi yksittäisissä animaatiokohtauksissa koko pelin ulkoasun muuttuu hetkeksi tyyliltään animeksi. Nämä kohtaukset tuovat pelkällä erilaisuudellaan lisäarvoa, joten tekijöiden rohkea päätös leikitellä tyyleillä on onnistunut.
Yksi Wanted: Deadin raivostuttavimmista piirteistä on sen latausikkuna. Ensimmäisellä kerralla se vaikuttaa ihan hauskalta – koko eliittijoukko elehtii kameralle muutaman sekunnin ajan ja taustalla kissa hyppää ilmaan. Lutusta ja kivaa! Mutta kun tämän saman videon näkee kymmenettä ja sitten sadannetta kertaa, sitä ei halua enää katsoa ikinä. Varsinkin kuin latausaika on yllättävän pitkä.
Kameraongelmat nostavat päätään liian usein taisteluiden tuiskeessa. Erityisesti rappusissa tai vastaavissa ahtaissa tiloissa huomaa saavansa jo turpaan ennen kun näkee koko vastustajaa. Samoin nurkan takaa tähtäimessä saattaa vastustajan sijasta näkyä Stonen takaraivo, josta ei ole kauheasti hyötyä tarkka-ampumiseen.
Ja vaikka oman tiimin jäsenet tulevat hyvin tutuksi pelin edetessä, tiukkojen taisteluiden keskellä on joskus vaikea erottaa omia vihollisista. Onneksi tiimikaveri ei loukkaannu vaikka tätä löisikin miekalla käteen, mutta joskus kaveriksi luultu vierustoveri onkin vain yksi pahantahtoisista vihulaisista.
Joten jos haussa veristä toimintaa, pyssyillä leikkimistä ja ninjailua, niin Wanted: Dead tarjoaa kaikkea sitä ja muutakin. Tarina toimii taustalla kuljettamaan operaatiosta toiseen, ja osa välianimaatioista ovat mielenkiintoisia. Pelin vaikeus pitää huolen siitä, ettei tylsiä hetkiä ole edessä.
Saatavilla: PlayStation 4 (testattu), PlayStation 4 Pro, PlayStation 5, Xbox One, Xbox One X, Xbox Series X|S
Ikäraja: PEGI 18 (väkivalta, kielenkäyttö)
YHTEENVETO:
*** / *****
Wanted: Dead tarjoaa hauskaa räiskimistä yhdessä miekkasankaroinnin kanssa, ja kombinaatio toimii mainiosti. Kameran ongelmat ja latausaika ja sen toistuva animaatio ovat suurimmat haittapuolet tässä puukkoräiskinnässä.
Kun tsekkaat sapuskaa odotellessa paikan arvostelut ja siellä mainitaan neljäkymmentä kertaa ”ruokamyrkytys.”